sunnuntai 15. heinäkuuta 2007

Elämän perustyötä 7. — Sunnuntai helluntaista — Rakkauden laki. 1. vsk.


Elämän perustyötä
7.  Sunnuntai helluntaista

Rakkauden  laki
Saarna 15 julius  mmxiii
Kirkkoherra Torsti Äärelä
Omelia DOCG


Evankeliumi: Matt. 5: 20–30
Jeesus sanoi:  »Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.»


Aloitus.  Keep  it  simple.
Monessa  asiassa  pätee  sanonta: Keep  it  simple,  tee  se  yksinkertaisesti  tai  jopa  toisesta  näkökulmasta  katsottuna: pidä  se  helppona.  Tämä  resepti  pätee  niin  hyvän  jääkiekkojoukkueen  menestykseen,  kuin  vaikkapa  työyhteisön  toimintaan  tai  vaikkapa  myös  rippikoulun  järjestämiseen.  Jääkiekkoa  pelatessa  oma  pää  tulee  pitää  puhtaana.  Jos  vastustaja  pääsee  hyökkäämään  tulee  kiekko  saada  pois  omalta  alueelta,  ja  tietysti  vielä  kontrolloidusti.  Tähän  tarvitaan  loppujen  lopuksi  vain  kylmäpäisyyttä  ja  varmuutta.  Konstit  ovat  aina  varsin  yksinkertaisia:  kiekko  pois  ja  keskialueelle,  ja  mieluummin  kontrolloidusti.  Se  miksi  Suomi  on  viimeisten  vuosien aikana pärjännyt  jääkiekkoareenoilla  niinkin  hyvin  perustuu  valmentaja  Westerlundin  oivallukseen  kun  hän  analysoi  satoja  ja  taas  satoja  pelejä:  maalitilanteet  syntyvät  yleensä  kiekonmenetyksen  jälkitilanteesta,  kiekonmenetyksestä  joka  on  sattunut  keskialueella.  Juuri  tilanteessa  jossa  yksinkertaisen  toimimisen  vaatimus  unohtuu. 


Tämä  oivallus  pätee  varmasti  monessa  muussakin  asiassa.  Ongelmat  alkavat  siinä  tilanteessa  jossa  unohdetaan  perustyö  ja  yksinkertaiset  opetukset, tilanteesta  jossa  välineistä  tulee  tärkeämpi  tekijä  kuin  sisällöstä.  Tämä  pätee  myös  päivän  evankeliumin  selitykseen  ja  tulkintaan.

Jakeiden  selitystä
Kuten  useimmat  muutkin  tekstit  on Matt. 5: 20–30 vaikea  ymmärtää  yksittäisenä,  irrallisena  tekstikappaleena;  on  syytä  ottaa  vuorisaarna  kokonaisuudessaan  tarkastelun  taustaksi.  Vuorisaarna  syntyi  tilanteessa,  jossa varhainen  seurakunta  etsi  identiteettiään,  mm.  juutalaisen  uskonnon  suhteen  ja  sen  perinnäistapojen  ja  opetuksen  suhteen.  Seurakuntajärjestys  alkoi  myös  vakiintua. 


Tuossa  ”vuorisaarnan  seurakunnassa”  tunnettiin  ehkä  yksi  aikaisempi  evankeliumi,  evankeliumi  Markuksen  mukaan.  Heillä  oli  lisäksi  edelliseltä  sukupolvelta  saatua  muistitietoa  ja  eräänlainen,  ehkä  hajanainen,  Jeesuksen  puheiden  ja  sanontojen  kokoelma  kirjallisessa  muodossa.  Evankeliumin  kirjoittaja  yhdisteli  erityyppisiä  aineksia  käsillä  olevaan  kokonaisuuteen.  Hänen  tarkoitus  ei  ollut  kirjoittaakaan  Jeesuksen  elämänkertaa.  Periaatteessa  jokaiselle  vuorisaarnassa  käsitellylle  teemalle  tai  yksittäiselle  asialle  oli  kirjoittajan  seurakunnassa  tulkintatarve,  asia  oli  ajankohtainen.  Että  alkuperäistä  lähdettä  on  muutettu  johonkin  suuntaan  ei  tee  tekijästä  mitenkään  epärehellistä,  eikä  lopputuloksesta  epäluotettavaa.  Lopputuloksena  olevan  saarnan  sisältöön  on  joka  tapauksessa  aito  ja  alkuperäinen  Jeesuksen  ääni  ja  opetus  vaikuttanut,  se  on  taustalla.
Olisi  jopa  vaarallista  esittää  yksi  ja  ainoa  tulkinta  esim.  juuri  Matt  5:  20-30:n  tai  vuorisaarnan  kohdalla.  Olisi  ehkä  kaikkein  hedelmällisintä  jättää  mahdollisuus  useille  eri  tulkinnoille.  Vuorisaarnan  käsittämisestä  ja  soveltamisesta  on  esitetty  ainakin  seuraavat  
seitsemän  tulkintamallia:

1)  Se  on  suppealle  piirille  tarkoitettu  erityisetiikka,  se  on  eräänlaista  ”apostolin-  tai  julistajanetiikkaa.”  Kokonaisuudessaan  siis  hyvin  vaativa  elämänhallintaohjelma.

2)  Vuorisaarnan  vaatimukset  toimivat  vain  jollain  erityisalueella,  ei  jokaisella elämänsektorilla.  Oikeuslaitoksen  tuomari  ei  voi  suoraan  soveltaa  vuorisaarnaa  tuomitsemistyössään,  toisin  voi  olla  avio-  ja  perhe-elämässä.

3)  Vuorisaarna  on  tarkoitettu  kirjaimellisesti  otettavaksi  sosiaaliseksi  ohjelmaksi.

4)  Jeesus  tarkoitti  vuorisaarnan  kirjaimellisesti  otettavaksi,  mutta  sen  kirjaimellinen  noudattaminen  on  mahdollista  vain  niin  kauan  kuin  ollaan  vakuuttuneita  siitä,  että  maailmanloppu  koittaa  aivan  lähitulevaisuudessa.

5)  Vuorisaarna  on  käsitettävä  kehotukseksi  uuteen  mieleen,  lähimmäisen  rakastamiseen  pyrkivään  mielenlaatuun,  riippumatta  kuitenkaan  siitä,  kuinka  uskollisesti  kehotusta  voidaan  noudattaa.  Sen  tehtävä  on  siis  omantunnon  herättäminen.

6)  Vuorisaarnan  tarkoitus  on  osoittaa  kuulijoille  heidän  syntinsä,  sen  opetuksen  eläminen  ja  toteuttaminen  on  ihmiselle  mahdotonta.

7)  Vuorisaarna  on  puhdas  Kristus-julistus,  se  tuo  esiin  hänet,  joka  yksin  voi  täyttää  vuorisaarnan.

8) Tai sitten yksinkertaisesti vain: vuorisaarnalle on mahdotonta löytää mitään kestävää tulkintaa.


Osoituksena  siitä,  että  vuorisaarna  kokonaisuudessaan  on  avoin  monille  tulkinnoille,  ja  että  siinä  yhä  on  käyttövoimaa,  ovat  esim.  Kirkkojen  maailmanneuvoston  eri  kokousten  painotukset  toisen  maailmansodan  jälkeen:  on  painotettu  seurakunnan  kuuliaisuutta,  joka  voi  olla  merkkinä  maailmalle,  on  vaadittu  suurempaa  vanhurskautta  maailmassa  tulevan  Jumalan  valtakunnan  esimakuna,  on  myös  puhuttu  seurakunnan  roolista  maailman  valkeutena.

Konteksti,  hutba  ja  lopetus
Mutta jos tarkastelemme vuorisaarnan tulkintaa siitä vaatimuksesta, että kaiken pitäisi olla yksinkertaista, simppeliä, niin miten on? Auttaisiko meitä se, että katsoisimme Raamatun tutkimuksen antamien keinojen ja näköalojen avulla todellakin sitä tilannetta, missä Matteuksen evankeliumi syntyi? Siinä tilanteessa nuo sanat oli tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, ja vaikka niissä olisi kirjoittajan selkeän työstön jälkiä, ja vuorisaarna olisi todella koottu useammasta Jeesuksen puheesta, ja tiettyä painotusta olisi huomattavasti korostettu. Tällainen ajatuksenjuoksu ei vie Raamatun arvovaltaa pois, sillä edelleenkin teksti puhuttelee meitä, ja sana puhutella on aika lievästi sanottu.


Eikä ainoastaan puhuttele, vaan vaatimalla vaatii meitä. Kyse ei ole kirjaimellisesta tulkinnasta, vaan uskon tulkinnasta. Tietyt edellä luetellut tavat tulkita vuorisaarnaa kuitenkin auttavat meitä. Se on Kristus-julistusta, ja julistusta, joka osoittaa kaikista rankimmalla tavalla puutteellisuutemme ja syntisyytemme; sen, että tarvitsemme Jumalan armoa, armollista Jumalaa.

Armo ei ole pelkkä sana, kuollut sana, mutta mitä se on? Lapsi voisi lapsenomaisesti kysyä: onko se kiinteää ainetta, nestettä vai kaasua?  Se ei ole mitään näistä. Se on Jeesuksen Kristuksen täydellistä läsnäoloa ja Hänen tuntemistaan. Turhaan ei ole veisattu “Armon Henki täyttää mielet murheelliset ilolla. Rauhan tyven puhdas ilma Jeesuksesta virtailee”. Noihin pääsiäisvirren sanoihin on puettu tietyllä tavalla myös vuorisaarnan tulkinnan ratkaisu, ei ehkä täydellisesti, mutta jos lähestymme sitä armon näkökulmasta.

Puhuimme ehkä monipolvisesti ja monimutkaisesti, ehkä teoreettisestikin niistä lukuisista mahdollisuuksista, joilla vuorisaarnaa voidaan tulkita, mutta jatkamme hieman vielä samalla puheenparrella. Voimme täyttää vuorisaarnan vaatimukset Jeesuksen Kristuksen läsnäolon ja armon Hengen avulla. Tämä on teologisella kielellä puettu sanoihin: onnellinen vaihtokauppa, ominaisuuksien vaihto, hienoimmin sanottuna communicatio idiomatum. Paavali on tarkoittanut tätä samaa asiaa, kun hän puhumasta päästyään puhuu “Kristuksessa olemisesta”. Silloin, armon Hengen avulla ja Jeesuksen Kristuksen läsnäolossa, voimme täyttää vuorisaarnan hengen.  Sama  mies  on  sanonut:  “Te,  jotka  pyritte  vanhurskauteen  lakia  noudattamalla,  olette  joutuneet  eroon  Kristuksesta,  armon  ulkopuolelle.”  Ja  vähän  tämän  jälkeen  edelleen:  “Ainoa  tärkeä  on  rakkautena  vaikuttava  usko.”  Alussa  puhumamme  yksinkertaisuus-periaatetta  noudattaen  voimme  muuttaa  sen  sanoiksi:  “Te,  jotka  pyritte  pelastukseen  monimutkaisin  keinoin,  olette  joutuneet  eroon  Eläväksi  tekevästä  hengestä,  armon  ulkopuolelle.  Ainoa  edelleenkin  tärkeä  asia  on  rakkautena  vaikuttava  usko.”  Mitä  tahdomme  tällä  sitten  oikein  sanoa?  Jeesus  Kristus  on  ainoa  tie  pelastukseen,  siihen  ei  tarvita  ihmisen  monimutkaisia  keinoja..  Pitäkäämme  tämä  aina  mielessämme,  silloin  pidämme  myös  kaikki  asiat  yksinkertaisina.  Teemme  yksinkertaista  elämän  perustyötä.  AMEN

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti